CAP 27

Vielä ei ole varmaa tietoa millainen lopullinen tukijärjestelmä tulee olemaan. Tällä sivulla kerrotaan ja kommentoidaan eri lähteistä saatua tietoa ja yritetään myös vaikuttaa tulevaan CAP-järjestelmään.

Järjestelmän rakenne muuttuu tulosperusteiseksi. EU asettaa tavoitteet jäsenmaille ja kukin jäsenmaa tekee oman esityksen siitä, miten EU:n asettamat tavoitteet aiotaan saavuttaa. Suomen esitys on toimitettava EU:lle 2019 vuoden loppuun mennessä. Tulevan talven aikana Suomen pitää valmistella  oman esityksen sisältö joka sitten lähetetään EU:n arvioitavaksi. Suomen esitys hyväksytään sen jälkeen, kun EU on arvioinut toteutuvatko asetetut tavoitteet Suomen esittämillä toimenpiteillä.

Ilmasto- ja ympäristöasioihin pitää koko tukipotista kohdistua 40 %. 

Kannustava järjestelmä I-pilariin
Suorien tukien viherryttämisvaatimus poistuu ja sen tilalle tulisi Ekojärjestelmä. Se olisi tiloille vapaaehtoinen ja se voisi olla kannusteperusteinen eli hyvistä teoista palkittaisiin.

Kustannusperusteiset korvaukset II-pilariin
Nykyisestä ympäristökorvauksesta kaikkia tiloja koskevat vaatimukset siirtyisivät kaikille tiloille pakolliseen järjestelmään ja uusiin sitoumuksiin jäisivät tiloille vapaaehtoiset toimenpiteet. Korvaus olisi näistä toimenpiteistä kustannusperusteinen, kuten nykyisinkin.

Kaikille pakolliset toimenpiteet 
Täydentävät ehdot jää käsitteenä pois. Tilalle tulee uusi ehdollisuuden järjestelmä, jonka toimenpiteiden noudattaminen on kaikkien tukien maksamisen ehtona. Tämä kaikille tiloille pakollinen osio pitää sisällään nykyiset täydentävät ehdot ja sen lisäksi osia viherryttämisen ja ympäristötuen ehdoista.

Minusta Ekojärjestelmä olisi erinomainen lisäys tukipalettiin. Esimerkiksi luomutuotannossa käytettävät ilmastoon -ja maaperään positiivisesti vaikuttavat  toimenpiteet voitaisiin maksaa ympäristötuen toimenpiteinä ja kannusteperusteisesti voitaisiin tukea myyntikasvien tuotantoa.

Tukioikeudet poistuvat 
Kaikille iloinen asia olisi tukioikeusjärjestelmästä luopuminen. Esityksessä tukioikeudet lakkautetaan uuteen järjestelmään siirryttäessä.

CAP 27 valmistelu käynnissä

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut neljä työryhmää valmistelemaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan rahastokauden (2021-2027) strategista kansallista suunnitelmaa EU:n asettamien tavoitteiden pohjalta. Jäsenmaakohtainen cap-suunnitelma, joka kattaa molemmat pilarit, valmistellaan tämän vuoden aikana. Se sisältää maakohtaiset tavoitteet ja tavoiteltavat tulokset ja toimenpiteet tuloksiin pääsemiseksi.

Maataloustuotannon kehittämistoimenpiteitä valmistelemaan nimitettiin työryhmä, jossa ei ole luomuedustajaa
Työryhmän on erityisesti kiinnitettävä huomiota kannattavan ja vastuullisen maataloustuotannon edistämiseen ja tavoitteiden yhteensovittamiseen. Toimenpiteiden tulee edistää vaikuttavien tulosten saavuttamista asiakkaiden, ympäristön ja ilmaston, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden hyväksi.
Luomutuotanto vastaa erityisen hyvin EU:n asettamiin tavoitteisiin. Tuntuukin erityisen kummalliselta, ettei ministeriön asettaman työryhmän kokoonpanoon mahtunut yhtään luomuasiantuntijaa. Luomutuotteille on kysyntää ja luomutuotanto on myös tuottajille kannattavampaa.
Cap27-työpajoissa kaikki, myös luomujärjestöt, saivat vastata ministeriön valmistelemiin kysymyksiin siitä mikä oli hyvää tai huonoa nykyisellä tukikaudella ja myös kehitysajatuksia tulevalle. Näistä näkemyksistä ja ajatuksista ei kuitenkaan käyty keskustelua tai arvioitu miten ne sopisivat EU:n asettamiin tavoitteisiin. Tämä keskustelu käydään vasta ministeriön asettamassa työryhmässä. 

Luomujärjestöt eivät siis ole mukana päättämässä sitä, minkälainen luomutukijärjestelmä seuraavalle tukikaudelle rakennetaan.


Miten luomutuotannon tukea tulisi kehittää?

Vaikka luomutuotanto onkin ympäristöystävällistä, niin sitäkin voidaan ohjata tukijärjestelmän avulla vielä ympäristöystävällisemmäksi. Luomutuotannon ympäristöystävällinen viljelytapa tulisi korvata luomuviljelijöille ympäristötuen puolella ympäristö- ja ilmastotoimenpiteinä. 

Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi valittavat toimenpiteet olisivat siis kaikkien viljelijöiden valittavissa tuotantosuunnasta riippumatta. Ilmaston, maaperän ja vesistöjen suojeluun liittyy oleellisena osana kasvipeitteisyys ja nurmien viljely. Näitä toimenpiteitä pitää olla vapaasti valittavissa eritasoisina. Viljely ilman kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita on ympäristöteko ja se pitää palkita tulevassa tukijärjestelmässä ympäristötoimenpiteenä.   


Luomulle korvamerkitty osuus tukipotista voitaisiin maksaa pinta-alalle, jolla tuotetaan markkinoille luomutuotteita. Nykyisessä tukijärjestelmässä luomutiloilta vaaditaan, että keskimäärin tiloilla on oltava 30 % myyntikasveja ja tuki maksetaan luomutilan koko pinta-alalle. Tästä käytännöstä voitaisiin luopua ja sen sijaan luomutuki kohdistettaisiin pelkästään myyntikasveja kasvavalle pinta-alalle. Samalla luomulle korvamerkityn rahan tarve vähenisi merkittävästi. Luomutuki sopisi hyvin tulevassa tukijärjestelmässä maksettavaksi suorien tukien puolella kannusteperusteisena ”ekojärjestelmänä”.
Luomuun siirtymiseen tarvitaan korkeampi tuki, koska siirtymävaiheen tuotteista ei saa markkinoilta lisähintaa ja tuotantokustannukset, kuten luomusiementen hinta on merkittävästi korkeampi.
Luomukotieläintuesta pitää poistaa eläintiheysvaatimus. Tuki pitää maksaa tulevassa tukijärjestelmässä eläinmäärän mukaan. Nykyisin kotieläintilojen pinta-alan kasvamista rajoittaa luomutuen ehtona oleva 0,3 ey/ha minimivaatimus. Isokin karja voi tippua luomutuen ulkopuolelle, jos pellon pinta-ala kasvaa. Luomukotieläintuen määrä voitaisiin määrittää tuotantosuunnittain, koska myös tuotantokustannukset ovat erilaiset.

Valitettavasti ministeri Leppä on linjannut, että Suomessa ei haluta ottaa kannusteperusteisia Eko-järjestelmiä käyttöön. Luomutukijärjestelmä halutaan pitää puhtaasti kustannusperusteisena ja erillisenä ympäristötuesta. Jos näin tapahtuu, niin luomutuki tulee tippumaan merkittävästi.


Yksinkertaistaminen
Jotta yksinkertaistaminen onnistuu, pitää asiaa lähestyä kokonaan tyhjältä pöydältä. Nyt meillä on aivan liikaa ja myös turhia kasvikoodeja. Jatkossa kasvikoodit lähtökohtaisesti voisivat kertoa mihin asetettuun tavoitteeseen ne kohdistuvat. Hallinto saisi selkeän ja yksinkertaisen tavan seurata tavoitteiden toteutumista. Tietenkin kasvikoodien lisäksi tarvitaan muitakin tietoja, jotka liittyvät tukien maksatukseen.
Mihin tarvitaan nykyistä tietoa onko kyseessä laidun, säilörehu, siemennurmi, LHP-nurmi, viherlannoitusnurmi jne... Tärkeämpää olisi tietää onko kyseessä matalajuurinen, yksipuolinen nurmikasvusto vai monilajinen syväjuurinen nurmikasvusto.

Päätoiminen viljelijä

Ehdollisuus koskee kaikkia tiloja. Ensimmäisenä tukimuotona pitäisi olla vapaaehtoiset I- ja II-pilarin ympäristötoimenpiteet. Lohkot, joilla on kasvamassa vuodesta toiseen ns. hömppäheinää olisi oikeutettu vain ympäristätoimenpiteiden tukeen. Jotta lohkot saisi myös perustukea ja LFA tukea, olisi lohkoilla viljeltävä myös muita kasveja.

Muihin tukiin oikeus tulisi vain niille tiloille (tai lohkoille), joilla on joko tuotantoeläimiä tai noudatetaan viljelykiertoa. Viljelijällä olisi itse mahdollisuus päättää sitoutuuko päätoimiseksi viljelijäksi, joka noudattaa viljelykiertoa vai hakeeko vain tukea ympäristötoimenpiteistä.